Meitä ja meidän kuulumisia voit jatkossa seurata osoitteessa:
http://mannilanmaki.weebly.com/
maanantai 9. marraskuuta 2015
sunnuntai 15. kesäkuuta 2014
Kesä kuulumisia!
Ja hopsan, kun niin vaan on kulunu puoli vuotta edellisesti kirjoituksesta! Meillä on ehtiny tapahtua vaikka ja mitä sinä aikana, vaikka tuntuu ettei tapahdu mitään... :D
Mistäköhän sitä aloittaisi... jos siitä tärkeimmästä... meille syntyi sektiolla (suunniteltu vaikkaki päivystyksenä meni kohonneiden verenpainetteni vuoksi) kaunis pieni tyttö 22.03.2014 klo 12.01. Kaikki meni hyvin ja pääsimme 5 vuorokauden kuluttua kotiin.
Mistäköhän sitä aloittaisi... jos siitä tärkeimmästä... meille syntyi sektiolla (suunniteltu vaikkaki päivystyksenä meni kohonneiden verenpainetteni vuoksi) kaunis pieni tyttö 22.03.2014 klo 12.01. Kaikki meni hyvin ja pääsimme 5 vuorokauden kuluttua kotiin.
Uunituore "Ruttu-Rusina"
Pikkuneiti 1kk
Nimen neiti sai 7 viikon ikäisenä ja luovuimme "työnimestä" Ruttu-Rusina
Fanni Johanna Aleksandra Pihlajaniemi ♥
Nyt Fanni on jo 3kk vanha ja kasvaa hirmuista vauhtia!
Lämmin kevät helpotti tallihommia (jotka Matias joutui hoitaa työnsä ohella kun en sektiohaavan vuoksi saanut aluksi tehdä juuri mitään) ja hevoset alkoivatkin olla jo aika varhain yötkin ulkona. Kotona saivat jo huhtikuusta lähtien alkaa totutella vihreään ja nyt ovatkin olleet jo kaksi viikkoa laiduntamassa kunnon laitumilla. Masi, Kami, Aava ja Luna on olleet tuossa kilometrin päässä ja orit kotona. Aava tosin on ollu välillä Pedron kanssa heilastelemassa. Naapurin Lara ja Emppukin tulivat viikko sitten laitumelle. Aava tosiaan oli kuitenkin jäänyt tyhjäksi ja nyt yritetään uudestaan... josko nyt tärppäis...
Muistatte varmaan tämän karvaläjän viime talvelta.... :D
"Rumasta ankan poikasesta" tuli kuin tulikin "joutsen"!
Pedro 3v.
Aava 5v.
Ooo ihanainen, älä karkaa!
"Käymme yhdessä aina, käymme aina rinnakkain..."
"Can you feel the love tonight..."
"Nouuu!"
"Mihin se ihana daami meni?!"
Minit saivat vihdoin oman satulankin! Löysin aika hyvän paketin edullisesti Kauppilan Valjaasta. Nyt vaan odotellaan koska Fanni pystyy istumaan pikkuhepan selässä. ;P
Siskon poikakaveri on käynyt meillä auttelemassa ja kesäkuun alussa pestiin talli katosta lattiaan! Kyllä tuli taas siisti, melkein kuin uusi! :)
Kissat tarkistaa työn laadun.
Lisäksi Juha autto laitumien viimeistelyssä ja trimmas heinät aitojen alta. Ja kaikenlaisia pieniä pihahommia on tehty. Viimeisimpänä meidän kivipenkit. Kyllä nyt kelpaa kattella ulos ikkunasta. ;)
Lenni-pupullakin on käynyt pari neitopupua kylässä. Toiset poikaset jo syntyivätkin. 4 kpl, kaikilla näyttäisi olevan viitta. Ikää nyt 2 viikkoa. Toinen tyttönen Viola lähti vasta toissapäivänä kotiin joten jäämme odottelemaan uutisia kuukauden päästä. ;)
Vanda
Lenni ja Viola
Oikein kerran oon päässyt ratsastamaan Kamilla tässä keväällä, mutta muuten on kyllä tullu käytettyä nk. vapaa-aika ihan johonki muuhun ku hevosteluun. Mieli halajais kyllä touhaamaan hevosten kanssa, mutta ehkä mä sitten taas ehdin paremmin ku Fanni vähän kasvaa.
Ja mitähän vielä... niin tosiaan, meille tuli kesäksi puutarhan siistijä! Saanko esitellä, Lauri lammas! :)
Remonttiakin meillä on tehty tuvassa ja tässä vielä uus olohuone ja keittiö.
Ja vertailun vuoksi vanha keittiö... ->
...hyi olokohon! Kyllä tuo uus onki hieno! :D
Jaa, olikohan vielä jotain... niin että ei tää ihan laakereilla oo levätty vaikka hevostelu onki ny jääny vähä vähemmälle. ;) Mutta hengissä siis ollaan ja koitan päivitellä blogia seuraavan kerran vähä ennemmin ku puolen vuoden päästä. ;)
tiistai 14. tammikuuta 2014
Tulihan se lumi (ja talvi) sieltä!
Ihanaa! Maa on valkoinen ja ulkona kirpsakat -25 astetta pakkasta! Tosin mulle olis riittäny ihan -10°C, mutta en valita. Jos vaikka pöpöt vähän kuolis.
Olin tuossa heti alkuvuodesta Lapissa mökillä 5 päivää ja siellä sitä lunta olikin paikka paikoin (ainakin Syötteellä) jopa puoli metriä. Meidän mökin lähimaastossa 10-40cm.
Matias jäi kotiin hoitamaan hevosia ja Mariannekin oli autellut karsinoiden siivoamisessa ja käynyt liikuttamassa Kamia ja Masia. Pedro on vähän rauhoittunut käsiteltäessä, kun saa päivät olla pikkulaitumella. Siellä on enemmän tilaa juoksennella ja purkaa energiaansa. Masi, Kami ja Luna on saanu olla nyt isolla laitumella ja Aava on ollut Ninon seurana omassa tarhassaan. Tosin välillä Aavakin on päässy irrottelemaan isolle laitumelle.
Masilta lähti kenkäkin irti mun reissun aikana ja nyt sitten toissapäivänä naapuri kävi sen lyömässä takaisin kiinni. Samalla vuoltiin Lunan kaviot. Ne tuntuu kasvavan tuplasti nopeampaa kuin muiden kaviot ja halkeilevatkin sitten tosi herkästi kun koko ajan sais olla vuolemassa ylimääräistä pois.
Nyt kun Masilla oli taas pitoa kavioissa, niin Marianne kävi tekemässä sen kanssa eilen Panttikylän lenkin (olikohan se nyt jotaki 8km päälle) ja testas samalla vähän oliko tiet liukkaat. Ilmeisesti pito oli hyvä, kun kävi sitten Kaminkin kanssa tekemässä vielä melkein saman lenkin. Oli kääntynyt vähä ennemmin jo takaisinpäin. Kami oli saanut kunnon siedätyshoitoa autoille! Kuulemma 15 autoa menny ohi, joista 2 ekaa oli pitäny säikkyä kun eivät olleet voineet yhtään hidastaa. Ja jossain kohtaa oli yhtäkkiä näkyny jotain oranssia pomppimassa ylös ja alas (lapsi trampoliinilla) jota Kami oli säikähtäny kunnolla ja kääntyny vauhdilla kotia päin. Oli Marianne sen sitte saanu taluttamalla siitä ohi. En tiä onko Kamilla menossa nyt joku "teinivaihe", kun se on alkanut mukamas hirveesti säikkyä kaikkea ja pitää puhallella ja puuskuttaa kauhiasti ennenkö tilanne on ohi. Toki, on sen kanssa paljo vähemmän nyt tehty että silläki voi olla osuutta asiaan. Toivottavasti asia korjaantuu jahka saadaan tuo juniori tuolta masusta ulos ja mä pystyn taas kaahimaan hevosen selkään. :P
Tänä aamuna Nino sai juosta tallihommien ajan irti tallissa ja ladossa. Sen meinas jo eilen tulla kylmä loimituksesta huolimatta, joten jätin sen sitten suosista sisälle. Muut näyttää olevan ihan tyytyväisiä oloonsa tuolla ulkona, kunhan jaksan käydä viemässä välillä lämmintä vettä ja heinää on naaman edessä. Vähän sais nämä pakkaset lauhtua, niin tarkenis koiratki käydä lenkillä ja pääsis Ninokin taas ulos. Pedronkin muuten loimitin tänään. En löytäny sen omaa fleeceloimea mistään joten laitoin sille sen tammojen loimen (vuorellisen sadeloimen alle) josta oon kuvia luvannu. Tässä nyt sit ois pari kuvaa, vaikkakin Pedron miehisyys saattaa nyt vähän kärsiä. x)
Olin tuossa heti alkuvuodesta Lapissa mökillä 5 päivää ja siellä sitä lunta olikin paikka paikoin (ainakin Syötteellä) jopa puoli metriä. Meidän mökin lähimaastossa 10-40cm.
Pikku-Syöte
Matias jäi kotiin hoitamaan hevosia ja Mariannekin oli autellut karsinoiden siivoamisessa ja käynyt liikuttamassa Kamia ja Masia. Pedro on vähän rauhoittunut käsiteltäessä, kun saa päivät olla pikkulaitumella. Siellä on enemmän tilaa juoksennella ja purkaa energiaansa. Masi, Kami ja Luna on saanu olla nyt isolla laitumella ja Aava on ollut Ninon seurana omassa tarhassaan. Tosin välillä Aavakin on päässy irrottelemaan isolle laitumelle.
Masilta lähti kenkäkin irti mun reissun aikana ja nyt sitten toissapäivänä naapuri kävi sen lyömässä takaisin kiinni. Samalla vuoltiin Lunan kaviot. Ne tuntuu kasvavan tuplasti nopeampaa kuin muiden kaviot ja halkeilevatkin sitten tosi herkästi kun koko ajan sais olla vuolemassa ylimääräistä pois.
Nyt kun Masilla oli taas pitoa kavioissa, niin Marianne kävi tekemässä sen kanssa eilen Panttikylän lenkin (olikohan se nyt jotaki 8km päälle) ja testas samalla vähän oliko tiet liukkaat. Ilmeisesti pito oli hyvä, kun kävi sitten Kaminkin kanssa tekemässä vielä melkein saman lenkin. Oli kääntynyt vähä ennemmin jo takaisinpäin. Kami oli saanut kunnon siedätyshoitoa autoille! Kuulemma 15 autoa menny ohi, joista 2 ekaa oli pitäny säikkyä kun eivät olleet voineet yhtään hidastaa. Ja jossain kohtaa oli yhtäkkiä näkyny jotain oranssia pomppimassa ylös ja alas (lapsi trampoliinilla) jota Kami oli säikähtäny kunnolla ja kääntyny vauhdilla kotia päin. Oli Marianne sen sitte saanu taluttamalla siitä ohi. En tiä onko Kamilla menossa nyt joku "teinivaihe", kun se on alkanut mukamas hirveesti säikkyä kaikkea ja pitää puhallella ja puuskuttaa kauhiasti ennenkö tilanne on ohi. Toki, on sen kanssa paljo vähemmän nyt tehty että silläki voi olla osuutta asiaan. Toivottavasti asia korjaantuu jahka saadaan tuo juniori tuolta masusta ulos ja mä pystyn taas kaahimaan hevosen selkään. :P
Tänä aamuna Nino sai juosta tallihommien ajan irti tallissa ja ladossa. Sen meinas jo eilen tulla kylmä loimituksesta huolimatta, joten jätin sen sitten suosista sisälle. Muut näyttää olevan ihan tyytyväisiä oloonsa tuolla ulkona, kunhan jaksan käydä viemässä välillä lämmintä vettä ja heinää on naaman edessä. Vähän sais nämä pakkaset lauhtua, niin tarkenis koiratki käydä lenkillä ja pääsis Ninokin taas ulos. Pedronkin muuten loimitin tänään. En löytäny sen omaa fleeceloimea mistään joten laitoin sille sen tammojen loimen (vuorellisen sadeloimen alle) josta oon kuvia luvannu. Tässä nyt sit ois pari kuvaa, vaikkakin Pedron miehisyys saattaa nyt vähän kärsiä. x)
Pretty Bird :D
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
Kami ja Pelottava Pont... Pedro!
Marianne kävi eilen köpöttelemässä Masin kanssa ja putsasi varusteita. Olipahan valjaissa työmaata! Ei niitä oo hetkeen putsattukaa! Pitäis varmaan putsailla useammin... minien vermeet putsailin joku aika sitten kun ovat viä uutuuden kankeat.
Mutta itse asiaan. Tänään rohkenin kokeilla minejä ja isoja heppoja samaan aitaukseen. Kun kaikki oli saanu aamuheinät syötyä vein Aavan ja Lunan isolle laitumelle ja koitin laittaa Masin niiden kanssa. Ei ongelmaa. Mitä ny tammat ensi vähän juoksutti Masia, mutta Masi juoksi karkuun ja yritti olla ku niitä ei oliskaa. Ja pian se saiki olla rauhassa.
Pedron kokeilin laittaa Kamin kanssa samaan tarhaan ja tuota... se ei ollukkaa niin yksinkertaista. Pedro kävi Kamin päälle ku yleinen syyttäjä! Kami raukka yritti juosta pakoon ja oli sen näkönen että mikä ihme tuota yhtä vaivaa! Kami olis varmasti tullu toimeen jos Pedro ei olis yrittäny esittää hurjaa oria. Lopulta päätin ottaa Kaminki isolle laitumelle Masin ja tammojen kanssa ja se lauma näytti pelaavan ihan hyvin yhteen. Nino reppana joutui olemaan yksin Aavan ja Lunan tarhassa, mutta tyytyväisenä se kurkisteli suojan turvista ulos ja mussutti heiniään siellä. :)
Tässäpä vielä linkki videoon meidän Pelottavasta Pedrosta!
Pedro hurja minihevosori!
Mutta itse asiaan. Tänään rohkenin kokeilla minejä ja isoja heppoja samaan aitaukseen. Kun kaikki oli saanu aamuheinät syötyä vein Aavan ja Lunan isolle laitumelle ja koitin laittaa Masin niiden kanssa. Ei ongelmaa. Mitä ny tammat ensi vähän juoksutti Masia, mutta Masi juoksi karkuun ja yritti olla ku niitä ei oliskaa. Ja pian se saiki olla rauhassa.
Pedron kokeilin laittaa Kamin kanssa samaan tarhaan ja tuota... se ei ollukkaa niin yksinkertaista. Pedro kävi Kamin päälle ku yleinen syyttäjä! Kami raukka yritti juosta pakoon ja oli sen näkönen että mikä ihme tuota yhtä vaivaa! Kami olis varmasti tullu toimeen jos Pedro ei olis yrittäny esittää hurjaa oria. Lopulta päätin ottaa Kaminki isolle laitumelle Masin ja tammojen kanssa ja se lauma näytti pelaavan ihan hyvin yhteen. Nino reppana joutui olemaan yksin Aavan ja Lunan tarhassa, mutta tyytyväisenä se kurkisteli suojan turvista ulos ja mussutti heiniään siellä. :)
Tässäpä vielä linkki videoon meidän Pelottavasta Pedrosta!
Pedro hurja minihevosori!
torstai 26. joulukuuta 2013
Tapaninpäivän ajelulla
Tein tallihommia aamulla joiden jälkeen Marianne tupsahti tallille lankakerän kanssa. Oli kuulemma rungottomasta retkahtanu etukaari irti eilen! O_o Eipä ollu kovin kestävä vehje sekää sitte! 4 vuotta sitte uutena ostettu! Tuli siinä sitten mieleen, että mitäpä jos mentäis ajelulle Masilla ja Pedrolla kun siskokin oli tulossa.
Janikan kanssa laitettiin Masia ja Pedroa kuntoon, kun Kirsi soitti ja kyseli voisko tulla käymään. Minähän sain sitte uuden idean, kun satulakin oli saatu kuntoon (kiitos Mariannen). Jospa Janika ja Kirsi menis Masilla, minä Pedrolla ja Marianne tulis vielä Kamilla ratsastaen mukaan. Ei muuta ku tuumasta toimeen.
Pedro meinas olla ihan kusipää hoitaessa ja varustaessa. Mutta sitte tuumasin, että se onki ollu tähän asti tallissa yksin kun oon sitä kuntoon laittanu. Isot hepat sai pienen miehen ison egon pilviin kun melkein viikkoon ei oltu edes tehty mitään erikoista sen kanssa. Minä pidin Pedroa riimusta kiinni kun Janika oli laittamassa häntäremmiä ja yhtäkkiä se loikkas pystyyn, suoraan ylöspäin kolauttaen huulensa johonki ja laskeutuen rytinällä perseelleen ja siite kyljelleen! Koko toimituksen ajan minä pidin vain riimusta kiinni ja nyppäsin sen pienen raivon saattelemana takaisin jaloilleen... kattoin että alahuuleen tuli pieni vekki josta alkoi vuotaa verta. Sen jälkeen Peetu malttoi seistä hetken rauhassa, kunnes Kami ja Masi oli lähteny tallista ulos kun menin laittamaan Masille kärryjä perään. Sitte oli alkanu taas mahoton pystyyn hyppiminen.
Pedro tallista ulos ja kärryt perään ja sitten matkaan! Päätin, että kierretään Jerkun lenkki kun tiet on ihan sulat ja pehmenneet sopivasti noita kengättömiä varten. Pedro joutui vähän väliä ravailemaan, että pysyi kaverien perässä. Raviosuudet könköteltiin perässä omaa tahtia kunnes saatiin muut taas kiinni. Jossain välissä mietin, että jokohan Pedro on jo ihan kuollu, mutta ei mitää! Ruunat pääsi vielä juoksemaan Marttilan mäen ylös vähän vauhdikkaammin, kun me jo jatkettiin suoraan kotia. Pedro sai vielä jonku matkaa ravailla ennen loppukäyntejä. Mutta ei se olisi malttanutkaan kävellä... oltiin tehty jo 4km lenkki ja aina vain se olis ihan pihaan asti jaksanu juosta jos olisin antanu. Pysähtymistäki kokeiltiin muutaman kerran ja sekää ei viäkää meinannu onnistua vaikka kyllä oli jo hyvä lenkki takana. Melkoinen VIRTAhepo tuo pikkumies! Sillä sais ilmeisesti tehdä useamminki noita pidempiä lenkkejä, ei tuntuis missää. :D
Oltiin kaikki suurin piirtein samaan aikaan kotona vaikka saatiinki aika hyvä kaula loppumatkasta. Koko lenkin ajan Pedro käyttäytyi kyllä ihan asiallisesti ja lenkin jälkeen oli hoitaessakin kuin eri heppa. Eli kyllä se vähän voimille otti vaikka sisulla olis varmaan ravannu takasi talliin asti. >:) Alahuulen haavakin oli lakannut vuotamasta verta. Kaiken kaikkiaan kiva lenkki hyvällä porukalla. Kiitos seuralaisille! :)
Kamista vielä sen verran, että sen sulfakuuri alkaa olla loppu ja kotista näyttäis ainaki toistaiseksi kadonneen turvotus. Toivottavasti pysyykin poissa!
Janikan kanssa laitettiin Masia ja Pedroa kuntoon, kun Kirsi soitti ja kyseli voisko tulla käymään. Minähän sain sitte uuden idean, kun satulakin oli saatu kuntoon (kiitos Mariannen). Jospa Janika ja Kirsi menis Masilla, minä Pedrolla ja Marianne tulis vielä Kamilla ratsastaen mukaan. Ei muuta ku tuumasta toimeen.
Pedro meinas olla ihan kusipää hoitaessa ja varustaessa. Mutta sitte tuumasin, että se onki ollu tähän asti tallissa yksin kun oon sitä kuntoon laittanu. Isot hepat sai pienen miehen ison egon pilviin kun melkein viikkoon ei oltu edes tehty mitään erikoista sen kanssa. Minä pidin Pedroa riimusta kiinni kun Janika oli laittamassa häntäremmiä ja yhtäkkiä se loikkas pystyyn, suoraan ylöspäin kolauttaen huulensa johonki ja laskeutuen rytinällä perseelleen ja siite kyljelleen! Koko toimituksen ajan minä pidin vain riimusta kiinni ja nyppäsin sen pienen raivon saattelemana takaisin jaloilleen... kattoin että alahuuleen tuli pieni vekki josta alkoi vuotaa verta. Sen jälkeen Peetu malttoi seistä hetken rauhassa, kunnes Kami ja Masi oli lähteny tallista ulos kun menin laittamaan Masille kärryjä perään. Sitte oli alkanu taas mahoton pystyyn hyppiminen.
Pedro tallista ulos ja kärryt perään ja sitten matkaan! Päätin, että kierretään Jerkun lenkki kun tiet on ihan sulat ja pehmenneet sopivasti noita kengättömiä varten. Pedro joutui vähän väliä ravailemaan, että pysyi kaverien perässä. Raviosuudet könköteltiin perässä omaa tahtia kunnes saatiin muut taas kiinni. Jossain välissä mietin, että jokohan Pedro on jo ihan kuollu, mutta ei mitää! Ruunat pääsi vielä juoksemaan Marttilan mäen ylös vähän vauhdikkaammin, kun me jo jatkettiin suoraan kotia. Pedro sai vielä jonku matkaa ravailla ennen loppukäyntejä. Mutta ei se olisi malttanutkaan kävellä... oltiin tehty jo 4km lenkki ja aina vain se olis ihan pihaan asti jaksanu juosta jos olisin antanu. Pysähtymistäki kokeiltiin muutaman kerran ja sekää ei viäkää meinannu onnistua vaikka kyllä oli jo hyvä lenkki takana. Melkoinen VIRTAhepo tuo pikkumies! Sillä sais ilmeisesti tehdä useamminki noita pidempiä lenkkejä, ei tuntuis missää. :D
Oltiin kaikki suurin piirtein samaan aikaan kotona vaikka saatiinki aika hyvä kaula loppumatkasta. Koko lenkin ajan Pedro käyttäytyi kyllä ihan asiallisesti ja lenkin jälkeen oli hoitaessakin kuin eri heppa. Eli kyllä se vähän voimille otti vaikka sisulla olis varmaan ravannu takasi talliin asti. >:) Alahuulen haavakin oli lakannut vuotamasta verta. Kaiken kaikkiaan kiva lenkki hyvällä porukalla. Kiitos seuralaisille! :)
Kamista vielä sen verran, että sen sulfakuuri alkaa olla loppu ja kotista näyttäis ainaki toistaiseksi kadonneen turvotus. Toivottavasti pysyykin poissa!
keskiviikko 25. joulukuuta 2013
Leppoisaa Tapaninpäivää!
Nam, nam! Nino on vasta hoksannu että porkkanatki on syötäviä. Omenissa on vielä vähän sulattamista. Jopa Pedro kattoi hetken kieroon omenan päälle... :D
Meidän tallitonttu :P
Herätin Ninon kesken unien.
Koirien yksi lahja oli tämä peti. En oo vuosiin viittiny ostaa tälläistä, mutta nyt tuumasin että ehkäpä ne on jo sen verran vanhoja (nuorin 4,5v.) ettei ne enää järsi tälläistä rikki. Toistaiseksi on saanu olla rauhassa. :D
Minni ainakin osaa arvostaa sitä ja usein Venlan löytää sieltä sen kaverina. ;)
Äitin tammoille tekemä fleeceloimikin tuli valmiiksi just sopivasti jouluksi. En malta odottaa että saan siitä teille kuvan jossain välissä. :P Aattona Marianne kävi Kamin kanssa maastoilemassa ja ihmettelemässä tulvivaa jokirantaa. Tänään oli sitten taas Masin vuoro päästä lenkille. Että ma oon onnellinen ku on tuollainen Marianne joka jaksaa Kamiakin välillä liikuttaa. :)
sunnuntai 22. joulukuuta 2013
Kulkue ja eläinten joulurauhan julistus
Tänään oli odotettu eläinten joulurauhan julistus jonne lähdettiin ilostuttamaan kanssa ihmisiä Masin ja kolmen minin voimin! Alun perin mukaan piti tulla Masi, Pedro, Nino ja Luna. Aamulla kuitenkin päätin, että Luna saa jäädä kotia kun sillä oli etukaviot taas lohjennu. :/ Aava sai siis lähteä paikkaamaan Lunaa. Se vähän latisti tunnelmaa, kun lunta ei ollut yhtään ja vesisadettakin oli luvattu koko päiväksi. Meillä kuitenkin kävi tosi hyvä tuuri. Kun alettiin lastata heposia kyytiin sade lakkas eikä vettä tullut koko kulkueen aikana yhtään! Kun oltiin päästy takaisin kotia ja saatu hepat hoidettua alkoi taas sataa vettä ku aisaa. Nino ja Masi saikin jäädä sitten samantien talliin valmiiksi yötä varten. Myöhemmin hain sitten loputki sisälle kun sadetta siivitti ihan mahdoton tuuli. :/
Itse kulkue sujui tosi hyvin. Masi oli oikein komea vetohevonen kulkueelle ja minit sipsutti söpösti sen perässä. Lumettomuus harmitti, mutta toisaalta olipa sula ja jäätön tie jota oli minienki turvallista kävellä. Kulkuehan lähti keskustasta JYSK:n pihasta ja päättyi Kauhajoen kirkon eteen jossa pappi sitten julisti joulurauhan eläimille. :) Nino varsinkin herätti kiinnostusta ja ihastusta ihmisissä. Ja oli se pikkuinen niin reipas siellä kaikkien ihmisten ja koirien seurassa (samoin ku Aava ja Pedro). Varsin hyvin käyttäytyviä kavioeläimiä. Pedro loikkas kerran pystyyn ja hirnahti oikein kunnolla ja kirkon edessä seistessä se alkoi tylsistyä ja kuopia maata. Muuten ei ollu senkää käytöksessä moitteen sijaa. Kovin terhakka pikku ori se oli Masin perässä kipittäessään. :D
Tässä vielä vähän kuvasatoa kulkueesta.
Minit taluttajineen valmiina kulkueeseen!
Meidän komia "vetohevonen" ja Marianne :)
Itse kulkue sujui tosi hyvin. Masi oli oikein komea vetohevonen kulkueelle ja minit sipsutti söpösti sen perässä. Lumettomuus harmitti, mutta toisaalta olipa sula ja jäätön tie jota oli minienki turvallista kävellä. Kulkuehan lähti keskustasta JYSK:n pihasta ja päättyi Kauhajoen kirkon eteen jossa pappi sitten julisti joulurauhan eläimille. :) Nino varsinkin herätti kiinnostusta ja ihastusta ihmisissä. Ja oli se pikkuinen niin reipas siellä kaikkien ihmisten ja koirien seurassa (samoin ku Aava ja Pedro). Varsin hyvin käyttäytyviä kavioeläimiä. Pedro loikkas kerran pystyyn ja hirnahti oikein kunnolla ja kirkon edessä seistessä se alkoi tylsistyä ja kuopia maata. Muuten ei ollu senkää käytöksessä moitteen sijaa. Kovin terhakka pikku ori se oli Masin perässä kipittäessään. :D
Tässä vielä vähän kuvasatoa kulkueesta.
Minit taluttajineen valmiina kulkueeseen!
Meidän komia "vetohevonen" ja Marianne :)
Kulkue lähdössä liikkeelle
Ja matkaan!
Iso ja pieni kaveri :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)